Digitaaliset pelit ovat lyöneet itsensä läpi kaikissa ikä- ja yhteiskuntaluokissa. Lautapelaaminen on esimerkiksi Saksassa perheiden yleisin yhteinen harrastus. Liveroolipelejä varten muutetaan kouluja avaruusaluksiksi ja rakennetaan kokonaisia keskiaikaisia kyliä. Yrityssimulaatiot ja terapeuttiset pelit ovat olleet hyötypelien arkipäivää jo vuosikymmeniä.  

Olemme tottuneet lukemaan peleistä lähinnä taloussivuilta. Miljoonia ja miljardeja tahkoavat pelifirmat nousevat säännöllisesti otsikoihin. Kilpapelaajien miljoonaturnauksista uutisoidaan kohtalaisen tottuneesti urheilusivuilla. Samaan aikaan pelit kypsyvät ja kehittyvät niin temaattisesti kuin ilmaisullisestikin merkittäväksi ja merkitykselliseksi taidemuodoksi, joka ei pelkää tarttua vaikeisiinkaan aiheisiin. 

On siis korkea aika ottaa seuraava askel suomalaisen pelikulttuurin tiellä. Teknologisen ylivoiman, akateemisen tutkimuksen ja kukoistavan bisneksen menestysten jälkeen olemme valmiita näyttämään ja määrittelemään, mitä pelitaide on ja mitä se voisi olla. Taide tekee hyvää ja koronaepidemian aikana koteihinsa eristäytyneet ihmiset ovat nimenomaan olleet vailla taidetta ja kulttuuria. Pelit ovat jo pitkälti digitaalisia ja yhteisöllisiä, joten ne ovat etulinjassa uutta kulttuurielämää määriteltäessä.  

Pelitaiteen pääkaupunki – projektissa pelitaide tuodaan esille sellaisella volyymillä, että sitä ei voi enää sivuuttaa. Kouvolan timantinkovasta ytimestä pelitaiteen säteet valaisevat paitsi Kaakkois-Suomea ja luovat välähdyksiä läpi koko maan. Syksyyn 2022 huipentuva pelitaidetta tutkiva, esittelevä ja määrittelevä tapahtumasarja tulee saamaan näkyvyyttä maan, ellei maailman laajuisesti.  

Poikilo-museossa ja sen ulkopuolella tapahtuva kansainvälinen monimuotoisen pelitaiteen näyttely paljastaa pelien mahdollisuuden paitsi peliharrastajille, myös aiemmin pelejä tuntemattomille yleisöille. Kun yleinen tietämys ja ymmärrys peleistä kasvaa, kasvavat myös mahdollisuudet käyttää pelitaidetta esimerkiksi kulttuurihyvinvoinnin ja julkisen taiteen saroilla. Samoin kasvavat pelien kaupalliset mahdollisuudet erilaisten yleisöjen palvelemisen kautta. 

Uusien yleisöjen tavoittamisen lisäksi Pelitaiteen pääkaupunki-tapahtumakokonaisuus pyrkii kehittämään myös pelien tekijöiden ja taiteilijoiden ammatillista osaamista ja ymmärrystä oman välineen mahdollisuuksista. Esimerkiksi pelillistämiseen ja vaihtoehtoisiin ohjausmenetelmiin keskittyvät opinnot avaavat pelialan opiskelijoille mahdollisuuksia työllistää itsensä äärimmäisen kilpaillun mobiilipelimarkkinan ulkopuolella. Samalla tekijöiden taiteellisen ymmärryksen tason nousu toimii tulevaisuudessa positiivisena erottautumiskeinona kilpaillussa ja homogeenisen pelaajakulttuurin muovaamassa pelimarkkinassa. Yhteistoiminta muiden alojen taiteilijoiden kanssa rikastaa koko taiteen kentän ammattitaitoa ja mahdollisuuksia.  

Viimeisenä, mutta ei vähäisenä tavoitteena on pelitaiteen tuominen sinne, missä ihmiset ovat ja liikkuvat. Kouvolan keskustan julkisten tilojen pysyvä ja väliaikainen valtaaminen peleille rakentaa uudenlaista kaupunkikulttuuria ja tuo pelien ja taiteen yhteisen voimauttavan ja virkistävän kokemuksen kaikkien ulottuville. Pelitaiteen kaupunkifestivaalista voi tulla Kouvolan oma erikoisuus, joka kerää vuosittain kansainvälistä näkyvyyttä ja olisi osaltaan rakentamassa kulttuurimatkailun kokonaiskuvaa Kaakkois-Suomen alueelle. Samalla erilaisilla valofestivaaleilla ja muissa tapahtumissa esitettävä pelitaide tulee leviämään myös muihin kaupunkeihin eri puolille Suomea, mikä omalta osaltaan rakentaa valtakunnallista pelikulttuuria ja vahvistaa keskuspaikkana toimivan Kouvolan mainetta. 

Jaakko Kemppainen 

Kemppainen on pelisuunnittelija, joka työskentelee tällä hetkellä Pelitaiteen läänintaiteilijana
Taiteen edistämiskeskuksessa.